Ahdistusahdistusahdistus.
Töissä eräs asiakas totesi minun lihonneen viime näkemisestä roimasti. "Mutta hei ei se mitään, miehet tykkää, kun on lihaa luiden ympärillä, luut on koirille", kyseinen henkilö heitti lohdutukseksi. Taidankin tästä lähteä lenkille purkamaan pahaa mieltä ja ahdistusta.

Aamu aloitettu puolentoista tunnin juoksulenkillä. Tuntuu hyvältä juosta raikkaassa ilmassa kohti unelmia, tänään tuli sellainen tunne, että mä todellakin pystyn tähän. Mä saan itsestäni täydellisen, siihen vaaditaan vähän vain työtä.

Aloitin tänään rainbow dieetin. Tarvitsen ainakin aluksi tiukan suunnitelman miten syön ja miten paljon, koska vielä en kykene keksimään omia ruokailuja. Tämä dieetti vaikuttaa hyvältä, kun joka päivä on vaihtelua. Näiden ohella juon vettä n. 2 litraa ja vihreää teetä muutaman kupin päivässä.

Mua on alkanut ahdistamaan ihan tajuttomasti joulu. Joka ikinen päivä joulupyhinä kokoonnutaan sukulaisten kanssa syömään yhdessä. Mä en tiedä miten selviän, koska en todellakaan halua ahtaa kroppaani ruokaa. Enkä tahdo kenenkään kommentoivan, jos otan vain ihan vähän ruokaa. Pitäisikö vain ottaa sitä ruokaa lautaselle lähes normaalisti ja yrittää syödä, ruuan jälkeen sitten oksentaa ulos ne? Vai mitä ihmettä teen? Jos teillä on jotain vinkkejä, olisin enemmän kuin kiitollinen. Mä en selviä ilman teidän tukea.

Olen 17-vuotias tyttö, joka vihaa itseään. Vihaan sitä miten mahani pullahtaa, kun istun. Vihaan sitä miten läskit reiteni hankaavat toisiaan vasten. Vihaan sitä miten käteni läskit lyllyvät, kun nostan kädet ylös. Vihaan sitä miten läski ja iso takapuoli mulla on. Vihaan sitä miten jenkkakahvani paistavat jokaisen vaatteen läpi. Ja tahdon tähän muutoksen. Mä ajattelin alkaa kirjoittamaan blogia, koska mun pitää saada purkaa ajatuksia johonkin. Ehkä saan lisämotivaatiota syödä mahdollisimman vähän ja liikkua maailman eniten.

Aion laihduttaa niin kauan, että oon mahdollisimman pieni ja kevyt, kuin höyhen. Melkein olematon. Täydellinen. Kaunis. Ja tämä blogi kertoo mun tarinaani.

Sun ei ole pakko jatkaa lukemista, jos tunnet inhoa. Minäkin tunnen inhoa. Itseäni kohtaan. Ja teen tämän itseäni varten, en ketään muuta. Mun läskeys sekä tulevaisuuden pienuus ja olemattomuus on mun omia valintoja, mut kukapa ei tahtoisi olla kaunis ja täydellinen. Eli en kaipaa kommentteja "olet kaunis omana itsenäsi" tai muuta sontapuhetta. Mä olen kaunis, sitten kun olen pikkuinen.

Aseitan tavoitteeksi näin aluksi pudottaa 15 kg mahdollisimman nopeasti. Ja jatkan niin kauan kuin on tarvetta. Toivon kommentteja samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä, tai jo täydellisyyteen päässeiltä. Kaipaan tukea, siihen miten voi olla pienin, pienempi, pienin.